Aikaisemmin syksyllä ollessani junassa matkalla Puuhamaan zombielarppiin oltiin minuun yhteyksissä ja tiedusteltiin olisinko kiinnostunut osallistumaan kauhukokemuksen rakentamiseen Oulussa. Olin tietty kiinnostunut sillä vastaavia ajatuksia oli toistuvasti pyörinyt päässäni mutta jäänyt odottamaan sitä että olisin työttömämpi tai vähemmän kiinni muissa projekteissa että sitä voisi alkaa ajan kanssa myymään eteenpäin kaupungille joko omana tapahtumana tai osana Lumo-valofestivaalia.
Kyseessä oli Oulun Luova farmin koulutusohjelmaan osallistuneiden opiskelijoiden suunnittelema projekti joka toteutettaisiin joulukuun alussa kaupungin nykyisillään tyhjillään ja myynnissä olevassa vanhassa mielenterveyskuntoutujien asuntolassa. Budjetti oli pieni ja aikataulu suhteellisen kireä mutta sepä ei ole mitenkään uutta vuosikymmenen larpinjärjestyskokemuksella. Pidettäisiin vaan uuden rakentaminen ja ostaminen minimissä.
Oma roolini oli "sisällöntuottaja" johon liittyi ensisijaisesti suunnittelua, lavastamista ja rakentamista. Mukana tuottajalauman ohella oli myös taiteilija Make Ritvanen (@steamsoup instagramissa) ja näyttelijöitä jotka elävöittäisivät tapahtumaa.
Tule, näe ja koe, kun vanhan mielisairaalan käytävät heräävät henkiin!
Pimento on yhdistelmä pakohuoneita, kauhuelokuvia, -pelejä, sekä kirjallisuutta. Tapahtumassa 2-6 hengen ryhmät heitetään kolkon mielisairaalan armoille. Tarjoamme siis ainutlaatuisen mahdollisuuden Oulun alueella päästä sukeltamaan sisälle kauhuelokuvien, ja pelien maailmaan. Paitsi tällä kertaa kaikki on totta, käsin kosketeltavaa, ja jokaista aistia stimuloivaa.
Tilausta tälläiselle selkeästi oli sillä ajat varattiin yhtä nopeasti kun niitä laitettiin jakoon.
Rakennus oli suhteellisen järjestelmällisesti tyhjennetty kaikesta tavarasta joten tilojen lavastamisessa piti olla luova ja kääntyä kierrätyksen ja lainatavaran puoleen. Merkittävin elementti tulisi kuitenkin olemaan pimeys.
En yksityiskohtaisesti käy ihan koko kokemusta läpi mutta ainakin omasta lavastamisen puolesta olennaisimpia tai siisteimpiä kohdat. Tietenkään en tehnyt asioita yksin vaan mukana oli koko työryhmä rakentamassa kokonaisuutta tyhjään ja kolkkoon rakennukseen.
Keittiö oli osallistujien ensimmäinen haaste. Kummallisen paljon Mörközombia muistuttava rujo kokki käskytti osallistujat etsimään aineksen "Lihakeittoon". Nämä ainekset oli piilotettu ympäri keittiötä. Yksi vaadituista aineksista oli "aivot".
No aivothan löytyy päästä ja pää löytyy pöydän nurkasta. Olin jo aikaisemmin tehnyt testimielessä "örkin irtopään" tekniikalla samanlaisen eristevaahdolla täytetyn irtopään vanhasta zombiepäästä. Sille täytyi vain tehdä maalaus ja pieni pääkoppaa tyhjentävä operaatio jonka jälkeen aivot voisi näpsäkästi piilottaa hyvinkin selkeään paikkaan. Aivoina toimi pilailukaupasta hankittu kappale joka tosin sai hieman lisää limaisuutta vesi-perunajauhoseoksesta.
Huoneen perällä roikkui myös mureutumassa edellisen keittiöapulaisen jämät joka on aikaisemmin Maailmanlopun ensimmäinen päivä -sarjaa varten rakennettu alaruumis.
No aivothan löytyy päästä ja pää löytyy pöydän nurkasta. Olin jo aikaisemmin tehnyt testimielessä "örkin irtopään" tekniikalla samanlaisen eristevaahdolla täytetyn irtopään vanhasta zombiepäästä. Sille täytyi vain tehdä maalaus ja pieni pääkoppaa tyhjentävä operaatio jonka jälkeen aivot voisi näpsäkästi piilottaa hyvinkin selkeään paikkaan. Aivoina toimi pilailukaupasta hankittu kappale joka tosin sai hieman lisää limaisuutta vesi-perunajauhoseoksesta.
Huoneen perällä roikkui myös mureutumassa edellisen keittiöapulaisen jämät joka on aikaisemmin Maailmanlopun ensimmäinen päivä -sarjaa varten rakennettu alaruumis.
Aivotonta meininkiä
Kellarissa lääkäri teki omia pieniä kokeitaan ja otti uudet "potilaat" vaihtelevalla innokkuudella vastaan. OIEI:ltä lainatut vanhat välineet ja opetustaulut pääsivät luomaan sitä perinteitä sairaalakauhun ilmapiiriä.
Myös muinaiset värkkäämäni "röntgenkuvat" pääsivät taas käyttöön. Vastaavia on helppo tehdä tulostamalla netistä löydettyjä kuvia lasertulostimella erityiselle lasertulostimen lämmön kestävälle kalvolle. Normaalia kalvoa ei kannata yrittää laittaa tulostimeen jos haluaa että sekä kalvo että tulostin säilyy ehjänä.
Huoneen keskipisteenä toimi leikkauspöytä. Ruumiina toimi sanomalehtipaperilla täytetty ja köydellä muotoonsa pakotettu jätesäkki jonka tuotantoryhmä oli ystävällisesti rakentanut valmiiksi. Itse avoleikkauskohta koostui suorakaiteen muotoisesta muovirasiasta jonka sisällä oli lateksilla ja tekoverellä pinnoitettu talouspaperia, eristelevystä ja pumpulista muotoiltuja elimiä ja EVA-vaahmuovista leikeltu kylkiluusto. Lopuksi kaikki ylimääräinen peitettiin kankailla ja sorkittiin täyteen erilaisia leikkausintrumenttejä. Osallistujat pääsivätkin lääkärin johdolla osallisiksi operaatioon ja poistamaan "äidin" sydämen pitkillä pihdeillä.
Lääkärin huoneen vieressä oli "rituaalihuone" Jotain perin hämärää huoneessa oli selkästi meneillään. Paikka oli tupaten täynnä luita, kynttilöitä ja epämääräisiä sivuja okkulttisista kirjoista. Täällä osallistujat saivat pällistellä hetkosen suljetun väestönsuojaoven takana kunnes löysivät vaaditun kansion. Huone oli pitkälti Maken sielunmaisemaa mutta lisäsin sen loppuun koska se on niin komea.
Tapahtuma pyöri neljän päivän ajan ja oli täyteen varattu. Palaute osallistujilta oli pääosiltaan positiivista. 20-30 minuuttia kestävästä kokemusta ei 3 euron pääsymaksu varmasti ollut liikaa. Mukana oli päivästä riippuen 5-6 näyttelijää ja vastaanottohenkilökuntaa. Mielelläni näkisin vastaavanlaisen tapahtuman järjestettävän uudelleen ja mieluusti suuremmalla budjetilla että lavastukseen voitaisiin panostaa ja tekijöille maksaa korvausta ajasta ja vaivastaan. 5 tunnin kyykkimen roolissa pimeässä huoneessa ja käytävillä on kuitenkin yllättävän rankkaa. Vaikka itse en varsinaisesti tuntenut pelkoa tai ahdistusta olla ja työskennellä talon tiloissa niin iltaisin kyllä huomasi että jollakin alitajuntaisella tasolla se oli yllättävän kuluttavaa. Liekö alkukantaisemmat puolet aivoissani huutamassa koko ajan että tyhjä laitosmainen tila ei ole "normaalia" joten pitää olla hieman enemmän varpaillaan koko ajan.
Mutta jäämme jännityksellä odottamaan että seuraako jatkoa ja missä muodossa. Oli hienoa saada jälleen projekti alta pois ja kokemuksia rikkaampana siirrytään loppuvuoteen ja uuteen vuosikymmeneen. Onneksi tällä hetkellä ei ole tiedossa kuin viimeisiä kuvauksia MEP:iin. Palaamma asiaan kun on jotain kerrottavaa.
Odotellessa voit seurata minua Facebookissa sivuilla "Swatninja" ja Instagrammissa "Ninjazombiecthulhu"
