 |
| Kuva: Pasi Vähänen |
Ropecon 2017 tuli ja meni. Kiitos kaikille tutuille ja tuntemattomille keitä tuli nähtyä!
Nyt on taas hyvä aika istahtaa kirjoittelemaan. Sotakarjuhan oli tiedustelemassa Conissa jo edellisenä vuotena mutta silloin yhden possun vahvuudessa. Tämän vuoden suunnitelmissa oli lisätä vahvuutta. Lopulliseksi Sotakarjujen vahvuudeksi määrittyi lopulta neljä. Tämä tarkoitti että maskeja täytyi tehdä kolme kappaletta lisää. Koska muotti oli jo olemassa niin pystyin siirtymään suoraan valuvaiheeseen. Jos sinua kiinnostaa miten muotti ja alkuperäinen maski valmistui vuosi sitten niin siitä löytyy erillinen kirjoitelma täältä
Aloitin sekoittamalla ihonväristä akryylimaalia lateksin sekaan. Pyrin vaaleampaan väriin koska maalatessa sävyt tulisivat tummumaan. Koitin silmämääräisesti arvioida määrän niin että sitä riittäisi ainakin kahteen kerrokseen maskia kohti ja sen jälkeen loput noin 3 kerrosta olisi normaalia värjäämätöntä lateksia. Kärsään ja kasvojen alueelle lisäsin kerroksen talouspaperia lateksin väliin tuomaan lisää vahvuutta että se pitää paremmin muotonsa. Kuivumisprosessi nopeutui hiustenkuivaajalla. Kun kaikki kerrokset olivat paikallaan ja kuivuneet niin puuteroin sisäosan ja kevyesti ulkopuolia ettei tuore lateksi tarttuisi itseensä. Lateksi irtoaa kipsimuotista nätisti ja helposti kevyesti vetämällä eikä irrotusaineita tarvi käyttää.
Kun kaikki kolme maskia oli vedetty muotista ulos oli aika siistiä ja muokkailla. Leikkasin kaulan ja suurimmat muottisauman kappaleet tasaiseksi saksilla ja Dremelillä hioin loput saumat mahdollisimman mataliksi. Tiedustelin maskien tulevilta omistajilta millaisia elementtejä he toivoivat maskeihinsa. Yksi toiveista oli arpi silmäkulmassa.
Vanha maskini oli yhä tallessa ja kunnossa. Vanhat paperimallit sisäosan vahvikepaloista olivat kadonneet aikojen saatossa mutta kitaan katsomalla pystyi niiden muodot piirtämään uudelleen EVA- vaahtomuoville. Ylä ja alaleukaan oli omat kappaleensa ja ne pitäisivät kärsän ja leuan muotoa yllä sekä omaisi paikat myöhemmin kiinnitetteville hampaille. Edellisen maskini hampaat oli tehty kiireessä ilman sähkötyökaluja edeltävänä yönä EVA vaahtomuovista ja ulkonäkö oli mitä oli. Tällä kertaa ajattelin laittaa paljon paremmaksi ja väkersin hampaat yksi kerrallaan valkoisesta läpikuultavasta Fimo massasta.
Hampaat aseteltiin ja liimailtiin yksi kerrallaan vaahtomuovivahvikkeisiin sopiville paikoille kontaktiliimalla. Googlesta kaivettu kuva sian kallosta toimi suuntaa-antavana mallina hampaiden ulkonäöstä, määrästä ja paikoista. Lopuksi hampaiden ympärille pursotettiin pienellä lääkeruiskulla lisäaineella geelitettyä punaisempaa lateksia peittämään saumoja, peittämään vahvikepalaa ja simuloimaan ikeniä.
Kun hampaat olivat paikallaan oli aika maalailla maskit. Jäljittelin samaa värimaailmaa kuin edellisen maskin kanssa. Väripesu punaisella toi eloa ja toinen pesu ruskealla toi pinnan muodot, yksityiskohdar, rujon ja hieman sotkuisen yleisilmeen esille. Sama ruskea maali upposi myös hampaisiin tehtyihin muotoihin ja toi myös ne esille.
Loppu alkaa lähestyä. Viimeisenä hommana oli tehdä jokaiseen päähän sabluunallla viivakoodi ja takaraivoon yksilöllinen sikatunnus joka määrittyi kantajiensa mukaan. Ryhmäkuvista huomaa kuinka yksi maskeista on muita tummempi. Se on oma vuoden muita vanhempi kappale joka on marinoitunut ilman ja valon vaikutuksesta kuten lateksille tuppaa käymään ikääntyessään. Onneksi merkittävää haurastumista tai kovettumista ei ollut päässyt käymään vaikkei sitä oltu säilytetty mitenkään optimisti valolta peitettynä.
Perjantaina päivällä Ropeconissa saimme vihdoin maskit päähän ja koko poppoon kokoon. Jokainen oli kerännyt itse kaiken muun varusteen omalle Sotakarjulleen. Vaikka jokainen maski oli käytännössä identtinen hampaiden muotoja ja määrää lukuunottamatta muuttivat kantajiensa kallon ja silmien muodot jokaisesta possusta hieman eri näköisiä mutta kuitenkin kuin samalta kasvastuslinjalta putkahtaneita. Edustettiin, partioitiin ja juhlistettiin Sotakarjut -roolipelin julkaisemista.
Osallistuimme myös pukukilpailuun ja voitimme parhaan ryhmän kunniamaininnan. Pukukilpailun esittelyvideon voi katsoa täältä (olemme ensimmäisiä). Oli tuhottoman mukavaa. Kiitoksia kaikille possuille ja meidän kanssa touhuilleille. Loppuun vähän kuvia omasta puvustuksesta.
Päälläni oli panssari jonka rakentelin Eva-vaahtomuovista, ruuveista ja reppuhihnasta pitkälle Evil Ted Smithin youtube videon ohjeiden pohjalta. https://www.youtube.com/watch?v=bsmAzZqaHJw joskin yksinkertaistaen ja vapaammalla kädellä ajan säästämiseksi. Jalkasuojat olivat samat muutamalla lisäpalasella ja pyssyynkään ei oltu tehty mitään muutoksia.
