Zombimaski Lateksista

Olen käyttänyt lateksia jo vuosien ajan ja pikkuhiljaa alan päästä oikein nätisti kärryille sen ominaisuuksista. Pitkän aikaa käytin sitä pelkästään suoraan iholle kunnes selvittelin kuinka sitä voisi käyttää monimutkaisempien muotojen ja maskien tekemiseen "valamalla" se muottiin. Aloittelin muottien käyttöä tekemällä pieniä arpia ja pullottavia verisuonia sinitarrasta ja silikonista ja lätkäisin niiden päälle kipsiä muottiaineeksi. 

Seuraava vaihe oli sitten kokonainen isompi maski. Se vaati jo hieman lisää selvittelyä ja tutkimista. Onneksi netistä löytyy nykyään paljon tietoa asiata.

Pohjalle tarvii kappaleen joka muistuttaa ihmisen naamaa. Vaihtoehtoja on useita erilaisista geneerisistä styroksipäistä sitten omasta naamasta tehtyyn jäljennökseen. Oma on tietty aina paras koska silloin lopputulos ainakin istuu naamaasi hyvin. Voin kirjoitella erillisen tekstin siitä kuinka alginaattia käyttäen voi tehdä kopion naamastaan mutta netistäkin löytyy useita sivuja ja videoita.

Jäljennös naamasta löytyy kuvasta valkoisena jonka päällä on seuraava tarvittava osa eli Plastoliini. Kyse on erilaisissa kuvanveistotöissä käytettävästä vahan, öljyjen ja saven sekoituksesta jonka merkittävin ominaisuus on se että ettei se koskaan (järkevissä ajoissa ja ympäristössä) kovetu kuten tavalliset savet. Itse käytän Roma plastoliinia (kovuus 2). Siinä on mukana rikkiä jonka haju tuo lämpimiä muistoja 80-luvun muovailuvahoista. Rikin takia kyseinen plastoliini ei sovellu silikonimaskien tekemiseen mutta niin pitkälle en ole vielä ole päässyt muutenkaan.

Plastoliinia on helppo muokata erilaisilla muovailuvälineillä ja itsekin pääsin aika pitkälle pelkästään yhdellä silmukalla ja hedelmäveitsellä. Työkalujahan ei kuitenkaan koskaan ole tarpeeksi joten mukaan eksyi lopulta kaikenlaista erilaisten pinnanmuotojen tekemiseen soveltuvaa. Mielikuvitus on oikeastaan ainoa raja.

Oma lähestymiseni tähän ensimmäiseen maskiini oli se että halusin hampaiden paistavan läpi ja kaikki muu tulee sieltä mielikuvituksesta sitä mukaan kun tekee. Lopulta siitä tuli jotain kuivahtanutta ja repeillyttä. Kaikenlainen epäsymmetriä oli kovassa huudossa.

Tässä lopullinen veistos valmiina kipsiä varten. Kaikki kipsiosat on peitetty ettei uusi muottikipsi tarttuisi siihen. Olisin voinut käyttää siihen tarkoitukseen myös tiskipesuainetta tai vaseliinia irrotusaineena kaikille kipsipinnoille mutta se on niin sotkuista ja inhaa. Pohjalle laitoin hieman sateenkaaren väristä muovailuvahaa nostamaan sitä hieman ylöpäin.

Muotin valmistus alkaa ns: Kauneuskerrokselle missä kipsistä pyritään tekemään mahdollisimman ohutta ja se pyritään levittämään pinnalle ohueksi kerrokseksi ja pyrkiä jättämään siihen mahdollisimman vähän ilmakuplia. Helpommin sanottu kuin tehty. Oiva apuväline kipsin levittämisessä on silikonisuti sillä siihen ei tartu mikään ja kuivuttuaan kipsi on helppo poistaa sen harjaksista. Kuvassa kipsiä on lisäilty jo muutaman kerros. Kerroksia kannattaa olla useampi ja lopullinen muotti voi olla useammankin sentin paksu. Sekaan on heitetty vielä säkkikangasta tuomaan vielä hieman lisää kestävyyttä.

Kuumaliimalla ympärille laitetut pahvireunat olivat hieman liioittelua mutta estivät ne hieman kipsin valumista turhan kauas.

Kipsi "kovettuu" nopeasti mutta "kuivuu" hitaasti. Kyseessähän on kuitenkin kemiallinen reaktio eikä pelkästään haihtumiseen perustuva mekanismi. Kipsin kuivattaminen esimerkiksi uunissa ei ole mitenkään viksua touhua koska se heikentää sen rakennetta. Piti odotella muutama päivä ja sen jälkeen irrottaa veistos muotista. Pehmeä plastoliini antaa lopulta periksi ja veistos lähtee irti kun kipsin ja plastoliinin väliin saa hieman ilmaa. Kannattaa kuitenkin olla varovainen ettei vipuvartta käyttäessään riko muottia eikä oman naamansa kipsikopiota. Jos mikään muu ei toimi niin kevyesti lämmittämällä mikrossa tai uunissa voi plastoliinia sulattaa sen verra että se irtoaa helpommin. Alla ollut plastoliiniveistos ei yleensä selviä prosessista.

Kuvassa on kuva valmiista muotista sen sisäpuolelta. Suurin osa muottiin jääneestä ylimääräisestä plastoliinista on jo kaavittu pois. Ilmakuplia oli muutamia mutta onneksi ruman zombien naamassa ne eivät paljon paina.

Kipsi ja lateksi ovat toistensa parhaita kavereita. Siksi lateksimaskien muotti kannattaa tehdä juurikin siitä. Muitakin vaihtoehtoja olisi mutta miksi lähteä kalliimpien, vaikeampien ja myrkyllisempien asioiden kanssa leikkimään. Lateksi ei pysyvästi tartu kipsiin mutta lateksi kuivuu kipsin pinnalla koska se imee vettä pois lateksista. Levittelin lateksia muotin sisäpintaan aina kun edellinen oli jotakuinkin kuivunut. Nyttemmin tiedän että mikäli lateksi kuivuu liian pitkään ei uusi lateksi enää kiinnity sen pintaan niin hyvin kuin hieman kosteampana. Jos epäilee että jotkut kohdat tarvivat vahvistusta voi lateksikerroksien väliin laittaa talouspaperia tai sukkuhousua. Muistaakseni laitoin talouspaperia hampaiden kohdalle etteivät ne lerpattaisi tuulessa.

Valmis lateksimaski irtoaakin muotistaan todella helposti. Mikä parasta voi muottia käyttää vielä useita kertoja uudestaan. Jopa kymmeniä. Ilmeisesti jossain vaiheessa kipsikin alkaa kärsiä jatkuvasta kosteuden siirtämisestä ja menettää optimaaliset olosuhteensa. En ole vielä koskaan tehnyt muotilla niin montaa maskia että voisin sanoa omakohtaisesti mitään.

Ensimmäinen maskin kokeilua. Silmiä tai hengitysreikiä ei ole vielä leikattu auki joten kovin kauaa sitä ei pystynyt naamassaan pitämään.  Istuvuus kuitenkin oli erinomainen vaikkei se naamassa näköjään ihan suorassa olekaan. Seuraavaksi maalataan.

Ennen maalaamista leikkelin terävällä veitsellä ja saksilla silmä ja nenäreiät sekä suun auki. Lateksimaskin maalauksessa on omat jekkunsa. Tietty pintaan voi lätkiä suorilta erilaisia ihomaaleja mutta ne kuitenkin ovat vain irtonaisena pinnalla ja pyyhkiytyvät pois jos sitä sormillaan tai hihalla härppii. Pysyvän maalipinnan täytyy siis olla osana lateksia. Vesipohjainen akryylimaali sopii lateksin sävyttämiseen oivasti. Suhteet ovat osapuilleen 1 osa maalia ja 3 osaa lateksia. Värjätty lateksi on nestemäisenä paljon vaaleampaa kuin lopullinen väri lateksin kuivuttua. Tuputtelin vaahtomuovisienellä värit varovasti halumiini paikkoihin. Pienemmissä kohdilla piti käyttää myös pensseliä. Pelkkä akryylimaali lateksin pinnassa saattaisi pysyä jonkun aikaa paikallaan mutta lopulta kuivuttuaan varisisi pois koska se ei jousta.

Aikaisemmin mainitsemani kuivan lateksin huonompi tarttuvuus uutta kerrosta laittaessa ei ainakaan tässä tapauksessa tullut vastaan. Mikäli asiasta on syvästi huolissaan niin kuivan lateksin voi käsitellä joko erillisellä siihen tarkoitukseen tarkoitetulla maskeerausliikkeestä saatavalla aineella tai sitten apteekista saatavalla sitruunahapolla. Molemmat lienevät samaa ainetta.

Kun haluttu värimaailma oli maskissa tein vielä viimeiset säädöt. Suttasin koko maskin mustalla vetisellä akryylimaalilla (ilman lateksia siis) ja pyyhin sitten pinnan puhtaaksi. Musta maali uppoaa kaikkiin kuoppiin ja antaa pinnalle lopullisen syvyyden. Realistisemmassa maskissa tumman ruskea tai muu "ei puhdas musta" toiminee paremmin. Zombille se sopii kuitenkin oivasti.

Viimeinen temppu oli tehdä veriset alueet ja hampaat kosteamman ja kiiltävämmän näköiseksi. Laitoin niihin kiiltävää Liquitexin akryylimaalausainetta. Verisempiin kohtiin sekoitin ainetta tekoveren kanssa. Pelkkä tekoveri kuivuu jossakin vaiheessa ja menettää kiiltonsa sekä sotkee jos siihen koskee. Akryyliaineen kanssa pintä on kuiva mutta se näyttää kostealta.

Lopputulos naamaan liimattuna. Pieniä muokkauksia täytyi vielä tehdä sillä alahampaat eivät menneet omien hampaitteni päälle joten leikkasin koko leuan irti ja kiinnitin sen erikseen hieman ylemmäksi. Osaapahan tulevia maskeja tehdessä varautua asiaan. Erityisen tyytyväinen maskissa olen siihen kuinka hyvältä toisen silmän laittaminen osittain kiinni käytti. Näin itse maskista aivan erinomaisesti ulos mutta ulopäin toinen silmä näytti vääristyneeltä.

Ensimmäiseksi tällä tekniikalla tehdyksi maskiksi erittäin hyvä. Käytinkin tätä Zombie Walk Oulu 9 tapahtumassa syksyllä 2014 sekä sitä edeltävässä mainostustempauksessa.  Nyt pitää alkaa miettimään mitä hauskaa sitä keksii seuraavaksi seuraavaksi vuodeksi.

R´lyehrium

(Brief english descriptions after the images in this color.)
(Click images to enlarge)

Olen jo oman pitkän tovin aikonut pistää pystyyn blogin minne kirjoitella erilaisista projekteistani juttua pitemmälti. Nykyään kun tietoa on yhä enemmän jaossa niin tuntuu siltä että olisi yhtälailla asiallista jakaa tietotaitoaan ja kokemuksiaan eteenpäin. Siksi tämä blogi on syntynyt. Tarkoitus olisi alkaa sekä takautuvasti lisäilemään juttuja vanhoista tekeleistä sekä sitten uudemmista ja tulevista sellaisista.

Sen enempiä höpöttelemättä ensimmäisen ja viimeisimmän projektin kimppuun ja vaiheita seuraamaan.

Joskus vuoden 2008 paikkeilla olin muuttanut ensimmäistä kertaa ihan kunnolla omaan asuntoon ja tulimme hankkineeksi akvaarion. Olihan se kiva ihan luonnontilaisenakin mutta ajattelin että kuinka hauskaa olisi tehdä akvaario jossa olisikin esimerkiksi kauan sitten uponneita kaupunkeja. Jossain vaiheessa aloin miettimään miten kipsisiä Cthulhupatsaitani saisi turvallisesti akvaarioon tai mistä vaihtoehtoisesta aineesta niitä voisi tehdä että ne olisivat sopivia akvaariokoristeiksi. Sopivia aineita saattoi silloin olla jo olemassa mutta varmaa tietoa ei löytynyt oikein mistään, ainakaan suomeksi eikä mitään mitä saisi suomesta saatikka ulkomailtakaan ainakaan lompakolle järkevään hintaan.

Asia jäi kuplimaan mieleeni ja vuosien varrella tietotaito lisääntyi ja erilaisten rakennusaineiden saatavuus parani huomattavasti. Pitkään siinä kesti mutta nyt uskoin olevani siinä vaiheessa että voisin alkaa toteuttaa vanhaa unelmaani akvaariotaustan muodossa.

Pohjaksi valitsin uretaanilevyn sekä uretaanivaahdon. Molemmat ovat halpoja, helposti saatavilla ja helposti muokattavissa erilaisilla keinoilla. Täsmällinen lähestymistapa oli alussa vielä auki. Joko muotoon leikelty uretaani päällystetään, vahvistetaan  lasikuidulla ja sen jälkeen uretaani poistetaan tai sitten tuotoksesta tehtäisiin muotti johon tausta valettaisiin ja sen jälkeen vahvistetaan lasikuidulla ja epoksilla. Jotta ulkonäkö kärsisi mahdollisimman vähän päädyin jälkimmäiseen. (Kuvat saa klikattua isommaksi)

-

I´ve been dreaming of making a Cthulhu themed background for my aquarium for ages and finally desided to make one from concrete

Kokemusta on ehtinyt kertyä sen verran että Cthulhun piirtäminen vapaalla kädellä onnistui varsin helposti. Epäsymmetriaa haettiin tarkoituksella kiusaamaan omaakin symmetriahakuista mieltäni.

Started with carving, burning and dissolving a Cthulhu on a insulation foam board

 Inspiraatiota keskellä pällistevälle Cthulhulle sain Kambodzassa sijaitsevasta Angor Watista ja sen kulmikkaista kivistä kaiverretuista kasvoista. Taustasta oli tarkoitu tulla vain satunnaisen epätasainen. Sulattelin alempaa sinistä uretaanilevyä pirskottelemalla sen päälle asetonia ja pehmittelemällä reunoja sytkärin liekillä. Asetoni on muuten erittäin hyvä pinnan muokkaaja mutta sen täydellinen sattumanvaraisuus oli toisinaan liiankin sattumanvaraista. Pian huomasin että keskikohta tuli makuuni liian paljon ulos muusta taustasta ja päätin lisätä siihen lisää pintaa uretaanivaahdolla.

I took my inspiration from Cambodian Angor Wat temple and the faces carved to huge stones.

Epämääräisen uretaanivaahdon tursuttelun sekaan lätkin jämäpaloja joihin kirjailin asiaan kuuluvasti epämääräisiä symboleja. Oikeaan reunaan tuli pidempi ulkonema jonka taakse olisi tarkoitus piilottaa suodattimen sisäänottoputki. Ulkotuloputki olisi mahdollisuuksien mukaan myös piilossa keskikohdan takana.

I added some expanding foam and scrap pieces for texture and carved some disturbing symbols on them.

 Muottiin käytin lateksia. Ei todellakaan se mikään paras muottiaine mutta tällä hetkellä parhaiten saatavissa ja hinnaltaan sopivin. Ja sitä meni paljon.. lähemmäs neljä litraa. Käytin myös lateksin sakeuttamiseen käytettävää geeliä ja vahvikkeeksi talouspaperia. Koska pehmeät muotit eivät pidä muotoaan tarvitsi tämä päälleen vielä tukikuoren. tavallisesti teen tuen kipsistä mutta koska tausta oli tuhottoman iso olisi sitä kulunut myös tuhottoman paljon. Niinpä valitsin tukikuoreksi jälleen uretaanivaahdon. Suojasin lateksin Elmukelmulla ja tuuttasin vaahdot siihen päälle. Kuori irtosi onneksi helposti. Lateksi sen sijaan tarttui pohjakappaleen urtaaniin paikoitellen jopa erittäin sitkeästi ja koko muotin irrottaminen kesti lähemmäs kaksi tuntia. Vaikka lateksi luonnostaa venyy aika paljon ei se ihan kaikkea kestänyt. Sitä piti korjailla.

For a mold I used latex. not the best but it´s readily available and considerably cheap. It took about four litres and some latex gelling agent.

 Erilaisia reikiä ja halkeamia oli vaikka kuinka paljon. Koska aikaisemmassa vaiheessa en ollut lateksia värjäämällä merkinnyt mitkä alueet olivat saaneet useamman kerroksen uutta lateksia oli osa alueista jäänyt ohuemmiksi epähuomiossa. Niitä piti nyt sitten uudelleen vahvistella. Värjäsin paikkauksessa käytettävän lateksin turkoosiksi jotta näin mitkä alueet oli jo käsiteltu

During demold there were some tearing and I fixed them with colored latex to see where I had done the fixes. I made a support shell from expanding foam which worked suprisingly well.

 Kun muotti oli korjattu se laitettiin tukikuoreensa ja päälle läntättiin betonia. En ollut työskennellyt betonin kanssa aikaisemmin joten se vaati hieman totuttelua. Muuan akvaarioharrastaja kertoi pinnoittaneen oman taustansa Portland sementillä joten hain sitä itsekin pussin kunnes tajusin ettei se kestä mitään ihan hiekkaa. Niinpä ostin 16 kiloa (kallista) hiekkaa joka kului sementtipaketissa olleen ohjeen mittasuhteilla hetkessä eikä sitä riittänyt koko taustalle. Rahaa oli kulunut jo aika paljon joten päätin sijoittaa vielä yhteen halpaan kuivasementtipussiin jossa on siis sementti, hiekka ja sora valmiina "lisää vain vesi" sekoituksena.

 Kuivabetonin kivimateriaali oli todella paljon järeämpää mutta ei se lopulta näkynyt missään. Lopuksi kokeilin vielä erilaisia sekoitussuhteita ja aloin saada kunnolla näkemystä asiasta. Betonin sijasta haluttu aineen muoto olisi enemmänkin laasti. Eli vähemmän kiveä, hienoa hiekkaa, enemmän sementtiä ja hieman enemmän vettä. Tällä kaavalla saisin levitettyä ohuemman ja tasaisemman kerroksen koko muotin alalle.

I had no previous experience with concrete or cements so I learned while doing the mistakes.

Annoin betoniviritykseni kuivua melkein kaksi päivää ennenkuin uskalsin alkaa irrottamaan sitä muotista. Pelkäsin että muotti tai tausta hajoaa joten koitin olla mahdollisimman varovainen. Molemmat kuitnkin suostuivat luopumaan toisistaan ilman sen suurempaa väkivaltaa. Tausta oli todella komea mutta erittäin painava. Jopa niin painava että keskikohta oli painunu valaessa sisään eli pullistui ulopäin edestä katsottuna. Se ei näy kuvasta eikä ollut mitenkään järkyttävä virhe muutenkaan. Paino oli suurin ongelma sillä viritys painaa reilusti yli 20 kiloa. Lopullinen vedos täytyy tehdä ohuemmaksi ja vahvistaa sitten lasikuidulla että sen uskaltaa nostaa ja laittaa akvaarioon. Se kun on tehty lasista. Se mitä teen tällä versiolla on vielä auki. Siitä kun saisi oivan puutarhakoristeen.

Lähiakojen suunnitelmana on sijoittaa pussilliseen sementtilaastia ja tehdä uusi vedos kaikista virheitä oppien.  Lisäksi tarkoitus olisi maavärien avulla sävytellä pintaa hieman elävämmäksi laittavalla tummaa syvänteisiin ja muitra värejä sekaisemmin sekaan. Tämän jälkeen koko höskän pitäisi kuivua kosteana noin kuukauden ja vasta täysin kuivana voisi siihen lisätä lasikuituvahvisteen epoksilla. kärsivällisyys ei ole suurmpia hyveitäni rakennusjutuissa mutta muitakin projekteja on mietinnässä siksi aikaa. Seuraavaan päivitykseen asti siis odotamma tätä.

I gave two weeks for the concrete to cure and demolded. The finished background looked good but was a little warped from the center. I fixed this for the second pull and strenghtened the backgrounds backside with epoxy and glass fiber. At the moment it´s waiting for the stars to be right to be installed. I´m a bit worried about the weight issues but I´ve seen videos showing that tempered aquarium glass can hold huge amounts of weight. I will post new images when it´s done.