Pääsin hyvään alkuun maskien teossa pelkällä kipsisellä kasvomallilla mutta nälkä kasvaa syödessä joten aloin kaipaamaan isompaa koko pään mallia omasta päästäni. Yhden kokonaisen päävalun toista projektia tehneenä tuli tiedostettua että kyseessä oli melkoinen prosessi johon tarvii useita henkilöitä ja omasta päästä sitä tehdessä ei itse pystyisi olemaan juurikaan mukana tekemässä. Joten miestiskelin voisiko olla mahdollista tehdä koko prosessi itselleni yksin sekä halvemmilla materiaaleilla.
Kehittelin mielessäni systeemin jolla tämä voisi olla mahdollista. Lopputulos ei olisi yhtä tarkka kuin alginaatilla mutta kunhan mittasuhteet olisivat edes suurinpiirtein oikeat olisi se tarpeeksi.
Suunnitelmana oli tehdä ohut kaksiosainen kipsimuotti pääni ympäri niin että etupuoli on jätetty auki. Etuosaan laitetaan peittoon otsa, nenän harjanne sekä leukaa. Näihin kohtiin jo valmiina oleva kipsinen kasvo-osa asemoitaisiin oikein suhteessa loppuun päähän ja sen jälkeen loppu täytettäisiin kipsillä. Kipsi onneksi tarttuu kipsiin kiitettävän hyvin joten kokonaisuudesta pitäisi olla ehjä kokonaisuus. Samasta syystä muotin koko muu sisäosa piti pinnoittaa jollakin mihin kipsi ei tartu. Varastossa sattui olemaan purkillinen vihreää Rubbercomp pinnoitetta joka vaikutti sopivalta.
Kuvassa on valmis kaksiosainen muotti päästäni. Suojasin ensin tukkani tuorekelmulla. Peitin myös korvani koska ne eivät toistuisi muotissa kuitenkaan. Materiaalina kipsi ja juuttikangas. Kipsinauha olisi ollut varmasti parempi vaihtoehto mutta päätin käyttää valmiina nurkissa olevia materiaaleja. Vaikka muoto oli hyvä niin pientä vääristymistä ja vääntymistä tapahtui koska en pystynyt tehdessä olemaan vain paikallani vaan piti kyykkiä ja pyöriä. Apulainen on tässä vaiheessa hyvä vaikka homman juju onkin juurikin se että pystyt tekemään koko vaiheen täysin yksin. Tein ensin pääni takaosan ja sen suurinpiirtein kuivuttua laitoin väliin märkää vessapaperia toimimaan erottajana puoliskojen välissä. Sitten samalla tavalla etuosa. Niiden kovettumisen jälkeen puoliskot irti toisistaan ja toivoa kovasti ettei ole laittanut takaosaa liian eteen niin ettei pää enää tule ulos. Näin ei onneksi käynyt ja kostea kipsi jousti vielä hieman. Vinkkinä se että myös mahdollinen parta kannattaa suojata vaikka jollain rasvalla koska kipsi tarttuu siihen oikein napakasti.
Aikahyppy. Molemmat puoliskot on sisältä tasoitettu kipsillä tasaisemmaksi ja pinnoitettu Rubbercompilla sekä valmis kipsinaama on aseteltu paikalleen eteen. Rubbercompin tehtävä on estää uutta kipsiä tarttumasta kipsimuottiin. Harmaa tökötti on plastoliinia joka tukkii puoliskojen raot ja pitää kipsinaamaa paikallaan.
Tässä kuvassa näkuu kuinka valmis kipsinaama on laitettu oikealle paikalle suhteessa muottiin.
Harkitsin aluksi vain ohutta kipsikerrosta jonka olisin pyöritellyt muottiin ja lopuksi täyttänyt tyhjän tilan eristevaahdolla. Päätin kuitenkin mennä lopulta helpommalla ja kaadoin koko tilan täyteen sitä itseänsä. Noin viisi litraa sitä kului.
Annoin valun kuivua yön yli ja irrottelin muotin. Muotin ei ollut tarkoitus selvitä irrotuksesta ja niin se osittain myös hajosikin. Ehkä pienillä korjauksilla sitä voisi käyttää uudestaan mutta tarvetta sille ei ole. Toisekseen mikäli tästä tulee hyvä niin voin tehdä vaikka lateksimuotilla lisää niin paljon kuin haluan. Pintahan oli hyvin epätasainen ja täynnä lommoja ja lohkeamia. Lisäksi vanhan naamakappaleen ja uuden loppuosain välissä on plastoliinin jättämä ura. Eipä se mitään. Lisää kipsiä pintaan rakoja täyttämään. Lopuksi märällä talouspaperilla tasoittelin kipsin siistimmäksi ja tasaisemmaksi.
Melkein valmista. Osa niskapuolesta kaipaa vielä kipsitasoittelua mutta suurimmilta osin homma on jo kondiksessa. Lopulliset tasoittelutyöt teen kun kipsi on hieman kuivunut. Oivia työkaluja siihen on kuorima ja hedelmäveitset sekä hiekkapaperi. Kun muodot ovat siinä kunnossa kuin toivon niin tarkoitukseni olisi pinnoittaa koko höskä epoksilla jota varastoista vielä löytyy. Pelkkä lakkakin toimii mutta epoksi kovettaisi pintaa varmaan sen verta enemmän ettei se vaurioituisi niin herkästi. Vielä kun paikallisista kaupoista saisi hieman kovempia kipsilaatuja niin olisin onnellinen.
Lopputulos: Alginaatti ei aineena ole tuhottoman kallista mutta saatavuus tuppaa olemaan ongelmallista. Lisäksi sen käyttö vaatisi tälläisessä projektissa monta lisäkättä. Kun kaikki ainekset olivat jo olemassa niin halvemmaksi se tulisi sitä kautta mutta jos osat pitäisi ostaa erikseen niin ei. Vaadistut määrät olivat kuitenkin pieniä että ylimääräistä jäi tulevaisuuttakin varten Ajallisesti tämä vei alginaattiversiota enemmän aikaa ja työvaiheita oli muutama enemmän. Tämän tekniikan ehdottomasti paras puoli olikin se että sen pystyi tekemään yksin itseksensä mikäli oli olemassa jo valmis naamaosa. Olen nähnyt netissä ihmisten tekevän hieman vastaavalla tavalla kokonaisen päämuotin jossa oli myös etuosa mutta se vaatii taas jo huomattavasti enemmän vaiheita ja tarkkuus on mitä on. Tulevaisuus näyttää kuinka käyttistä kamaa tällä saa tehtyä. Palaamme asiaan.
