Gundabadin örkki

Ihmisten aika V - Gundabad oli Keskimaahan sijoittuva liveroolipeli joka pelattiin 26. - 27.5.2017. Pelissä paikalliset ihmiset olivat tehneet olosuhteiden pakossa sopimuksen paikallisen örkkilauman kesken yhteistyöstä. Emme halunneet että örkit olisivat vain tyyppejä maalattujen naamojen kanssa joten maskia alettiin tekemään jo tutuksi tulleelle pohjalle. Tarkoitus oli että ne saa nopeasti päähän ja pois, että ne päässä voi puhua ja syödä sekä juoda ainakin tyydyttävän hyvin. Mietin mielessäni että jos maskin jättää aukinaiseksi ylähuulesta leukaan olevalla alueella niin homma voisi toimia. Löysin sittemmin asiaa tutkiessani muutamia vastaavalla tavalla tehtyjä maskeja joten toimivuutta ei sen pidempää tarvinut miettiä. Hommiin vaan.

 Pelin örkit olivat ajan saatossa sekoittuneet ihmisten kanssa sen verran että ne omasivat hieman vähemmän kulmikkaita ja petomaisia muotoja mutta yleistä rujoutta senkin edestä. Hyvää preferenssiä löytyi Hobitti -elokuvasarjan konseptisuunnitelmista jonka örkit olivat myös kotoisin Gundabadista. Varjon tuhouduttua olivat pelin örkit kuitenkin vapautuneet Sauronin käskyvallasta ja elivät omaa örkkimäistä elämäänsä alueella. Örkin halutut muodot muotoiltiin plastoliinista omasta päästäni tehdyn kipsikopion päälle.

Kun muovailut oli tehty niin alettiin tekemään kipsistä muottia. Aikaisemmista kerroista poiketen halusin kokeilla tällä kertaa muotin puolikkaita erottavana muottimuurina savea (ns. claywall). Muurin vesipohjainen savi ei tartu harmaaseen öljypohjaiseen plastoliiniin. Pyöreät montut ovat "avaimia" jotka ohjaavat muotipuolikkaat lukittumaan oikeaan paikkaan. Ensimmäistä kertaa tällä tavalla tehtynä muutamia virheitä tuli tehtyä. Esimerkiksi korvien ympärille jäi liian ohueksi jääneitä kohtia jotka murtuvat helposti irrotuksessa. Viimeisessä kuvassa näkyvän korvan yläreunaa ohimolle menevän saven olisi voinut jättää hyvinkin käytännössä kokonaan pois tai ainakin merkittäästi lyhyemmäksi.

 Muotti alkaa valmistua. Valmistusvaiheessa oli tapahtunut myös muita virheitä kuten se että jostain syystä ensimmäinen ohut kipsikerros ei ollut erityisen hyvin tarttunut toiseen kerrokseen. Liekö se kuivunut liikaa vai onko siihen ollut joku syy. Asiaan pitää paneutua tulevien projektien aikana. Tästä seurasi se että muutamista kohdista ohut kerros kipsiä murtui irti. Lisäksi aikaisemmin mainitut korvien ymräristöt murtuivat useasta kohdasta. Pienellä palapelityönä ne sai kuitenkin suurimmilta osin liimattua takaisin. Myöskin tuotannollisten aikarajoitteiden takia muotti ei ehtinyt kuivua loppuun asti joka varmasti omalta osaltaan lisäsi murtumien määrää. Tälläiselle muotille olisikin hyvä antaa ainakin viikko kuivumisaikaa. Tälle ei pystynyt tarjoamaan kuin kolmisen päivää. Murtumat ja kolot piti vain täyttää plastoliinilla ja toivoa parasta.

 Muottiin valettiin akryyliväreillä ihonväriseksi värjättyä nestemäistä lateksia  joka pyöriteltiin muotin sisälle (ns. slushcast). Kuivumista edistettiin hiustenkuivaajalla. Jotta korvatkin tulisivat ehjänä ulos irrotettiin puolikkaat toisistaan kun lopullinen lateksimaski otettiin sieltä ulos. Muotinpuolikkaiden saumat olivat hieman vuotaneet ja ne trimmattaisiin myöhemmin. Onneksi örkit ovat sen verran rujoja tapauksia että pienet muhkurat ja muut epämääräisyydet haittaa tuhottoman paljon.

 Ensimmäisen vedoksen testikäyttö osoitti että maski kyllä toimii tarkoituksestaan. Oikeanpuoleisesta silmästä näkee murtumakohdan aiheuttaman kasvannaisen silmäkulmassa jonka korjasin pienellä määrällä kipsiä suoraan muottiin seuraavia valuja varten. Loput muottirajoilla näkyvät ylimääräiset kohdat leikkelin ja hioin dremelillä parhaani mukaan tasaisiksi. Pelinjohtaja toivoit että örkkien yleisväritys olisi lähempänä ihonväriä joten annoin sillen ensin pesun punaisella värillä ja sitten tummanruskealla. Sama väritys olisi sitten helppo toistaa ihomaaleilla maskin ulkopuolisille alueille peittämään maskin ja ihon rajoja.

Maskeja tehtiin neljä kappaletta örkkejä pelanneille pelaajille. Kaikkien päät olivat eri kokoisia erilaisilla kasvonmuodoilla ja pieniä leikkauksia piti tehdä varsinkin silmien ympärillä etteivät ne painaneet niitä ikävästi. Oli mielenkiintoista huomata että vaikka maskit olivat identtisiä niin jokainen niiden kantaja oli kuitenkin erotettavan eri näköinen koska lateksi venyi sieltä mistä piti tuoden kantajiensa pään muodot esiin.

Maskit toimivat erittäin hyvin ja tässä pelin loputtua otetussa kuvassa on ihomaali pyyhkiytynyt jo suurimmilta osin pois leuasta. Kokemus oli kaikin puolin jälleen opettavainen ja ensi kerralla tietää jälleen enemmän maskinteosta. Harmi vain että muotti on sen verta huonossa kunnossa ettei siitä välttämättä saa enää vedettyä uusia maskeja. Tosin kunnolla kuivuttuaan voinee murtuneet osat yrittää liimata pysyvämmin siihen kiinni ja käyttää muottia tarvittaessa ainakin siihen asti että tekee uudes mikäli tarvetta ilmaantuu. Myös zombiekädet pääsivät uudelleen käyttöön kun olivat oikean väriset ja musta nahka sopi örkin pukeutumiseen esittäin hyvin. Kiitokset örkeille ja pelaajille. Ensi kerralla jotain ihan muuta jälleen.

Itse prosessia käsiteltiin tässä tekstissä hyvin pintapuolisesti. Hieman tarkempia selityksiä kaipaavalle suosittelen aikaisempia tekstejäni: Zombiemaski lateksista ja Sotakarju

Epäkuollut maski hiuksilla.

Apulantakin sen tiesi että zombeja odottaa ulkona. Kun järjestää vuosittaista zombietapahtumaa niin nuo epäkuolleet ovatkin sitten vähintään vuosittainen urakka. Tämän projektin ensisijainen tarkoitus oli tosin tehdä helposti päähän vedettävä ja irrotettava zombiemaski aikaisemman Sotakarjun hengessä. Homman edistyessä totesin että voisin samalla kokeilla hiuksien ja karvoituksen lisäämistä maskiin. Lopputulos oli ensimmäiseksi kokeiluksi tyydyttävä muutamasta anatomisesta virheestä (korvat ovat liian lähellä silmiä jonka tuntee häiritsevästi kun omat korvat maskin sisällä ovat aivan eri kohdassa) ja tietyiltä osin nihkeästä liikkuvuudesta johtuen joista jälkimmäinen tosin saattaa perustaa puhtaasti materiaaliin ja muotoihin jotka eivät tue luonnollista kaulan alueen liikkuvuutta vaan alkavat kupruilla luonnottomasti päätä käänneltäessä.  Pyrin käsittelemään vain uusia ja tähän kyseiseen väkerrykseen liittyviä asioita. Tarkempaa tietoa vastaavan maskin valmistamisen perusasioista löytyy aikaisemmasta zombiemaskin tekstistä.

 Aloittelin plastoliinin muokkailua joskus joulukuun lopulla. Mukana oli jo aika perinteiset piirteet näkyvine hampaineen ja osittain sulkeutuneine silmineen. Tällä kertaa lätkäisin toisen silmän kiinni kokonaan. Se jääkö se täysin suljetuksi vai tuleeko siihen pieniä reikiä mistä näkee läpi mutta ei sisään jää vielä nähtäväksi. Ensimmäistä kertaa elämässäni kohtasin sen että piti muotoilla korva. Tuo kummallinen vimpurahan on osa kasvoista minkä useimmat omistavat mutta suurin osa ei luultavasti sellaista osaisi ilman preferenssiä muotoilla. En osannut minäkään. Youtuben videoista oli myös apua yrittäessäni selvittää tarkempaa sijoituskohtaa. Lopputulosesta tosin tuli selväksi että laitoin korvat selkeästi liian eteen. Samanlaista tapahtuu kuulemma herkästi myös piirustushommissa kuten taidekoulussa aikanaa opetettiin.

 Muodot etenivät ajan edetessä tarkoitus oli jatkaa maski alas hartioille asti. Koska mitään täsmällistä valmistumispäivää ei ollut tiedossa niin askartelin maskia aina kun aikaa sille oli. Kokonaisuudessaan aikaa meni varmasti jopa kymmeniä tunteja. Ei välttämättä aktiivista työskentelyä mutta vapaatahtisesti videoita katsellessa.

 Muottihommiin mentiin kaksiosaisella muotilla. Käytin jälleen puolikkaiden erottamisessa juomatölkkien peltiä. Materiaali ei ole yhäkään optimi mutta halpaa ja helposti saatavilla. Sormet verillä ja suhteellisen kehnojen reunoja katsoessani päätin kokeilla seuraavalla kerralla jotain muuta tapaa muotin puolittamiseen.

 Muotinpuolikkaat irtosivat suhteellisen kivuttomasti mutta puolikkaisen välissä ollut rakonen oli suhteelisen reilu. Zombimaskeissa se ei niinkään laittaa mutta missään realistisemmassa se olisi aika isokin ongelma. Sauma näkyy ensimmäisessä kuvassa aika selkeästi maskin keskivaiheilla jatkuen alas olkapäätä kohti. Olisin voinut nähdä paljon vaivaa sen peittelemiseen hiomalla sitä sähkötyökaluilla mutta koska se ei ollut täysin olennaista niin jätin sen tekemättä. Tämä olisi muutenkin ensimmäisenä vedoksena oivaa kauraa erilaiseen testaamiseen. Lähinnä mielessäni oli hiusten lisäämiseen maskiin. Ystäväni oli jo huomattavan paljon aikaisemmin lahjoittanut pitkähkön ponnarin joka tältä oli leikattu pois ihan puhtaasti hiukseksi johonkin tulevaan maskiin. Iso kiitos siitä ja nyt se pääsisi vihdoin käyttöön.

 Ennen hiusten lisäämistä piti maski tietenkin maalata. Värjäämisen suhteen mentiin perinteisellä linjalla. Ensimmäinen kerros oli pohjaväri jolla lateksi oli värjätty jo valaessa joka oli kalpeahko ihonväri. Siitä oli hyvä lähte lisäämään ruskeaa ja vihreää ja haavoihin tummaa jo kuivahtaneempaa punaista. Hampaat itsessään jäivät alkuperäiseen väriin. Lopuksi tummaa pesua joka toi ihon pinnan nätisti esiin. Itse hiuksia laitettiin työkalulla jota englanniksi kutsutaan nimellä "hair punching needle". Ehkä sille löytyy joku näppärä suomennoskin mutta lisätietoa siitä saa kätevimmin tuolla hakusanalla. Käytönnössä työkalu on normaali silmäneula jonka "silmä" on leikattu auki niin että päätyyn jää pieni haarukkamainen mutta terävä pääty. Sitten neula kiinnitetään arkarteluveitsen pidikkeeseen terän tilalle ihan käyttömukavuutta ajatellen. Sormen ympärille kiedottua hiusta otetaan haluttu määrä neulan "haarukkaan" ja työnnetään maskin läpi ja neula nostetaan pois. Maskin kitka jättää hiuksen sisään ja karvat ovat nyt kiinni maskissa. Tätä toistetaan tuhansia kertoa ja tukka on valmis. Asiaan liittyy myös paljon yksityiskohtia kuten se että pistot tulee tehdä hiusten suunnan mukaisesti ja vaikka karvaa voi laittaa tukan keskelle paljon kerrallaan niin reunoilla niiden määrää vähennetään pikkuhiljakseen jopa pelkästään yhteen hiukseen kerrallaan että reuna näyttää realistiselta. Youtubesta löytyy lukuisia hyviä videoita hakusanalla "hair punching tutorial" jotka selittävät asian paljon paremmin.

Maski ei ole vielä valmis sillä sivukuvasta ei näy että hiuksia on ehkä 60% siitä mitä lopulliseen maskiin olisi tarkoitus tulla. Pappakaljuinen ulkonäkö muutti maskin habitusta välittömästi aivan toiseen suuntaan. Ehkä pitääkin pukeutua sitten vanhaksi pappazombieksi sen kanssa. Aika näyttää millä mennään :D