maanantai 26. marraskuuta 2018

Lovecraftiläinen tonttuovi - The Lovecraftian Elf door


Tonttuovet olivat kuuminta hottia edellisenä jouluna ja tälle vuodelle innostus ottaa vielä toistaiseksi lisää vauhtia kun kaupat ovat täyttyneet valmiista ovipohjista. Niistäpä tulikin mieleeni että ovet ja Cthulhu sopivat oikein hyvin yhteen. Mikäs olisikaan hienompaa kuin pieni sievä ovi mistä puskee sisään kuvailukelvonta kauhua. Tovin suunniteltuani kävin toimeen.

Elf doors were the biggest thing of last Christmas and the hype is still going strong. For some reason it led me into thinking that doors that should not be open and Lovecraftian mythos go well together. What could be better than a little door that has something indescribable coming throught it ? So I desided to make one.









Oven pohjana toimi valmis kaupan ovi joka miellytti silmääni eniten. Hankin myös teräsvillaa jota sekoitettuna etikkaan oli tarkoitukseni vanhentaa oven puuta keinotekoisesti mutta hiekkapaperia ovelle näyttäessäni selvisi että se oli valmistettu MDF:stä. Sitäpä ei oikein vanhennella kuin maalilla joten kyseinen kikka jäi tuleviin enemmän puuta sisältäviin juttuihin.  Kun ovea oli asiaankuuluvasti kulutettu ja pahoinpidety tarpeeksi aloin väkertämään ympäröiviä seiniä ja lattiaa. materiaalina oli ihan tavallinen ilmakuivaava askartelusavi. Osien kuivuttua kaivertelin ja hioin yksityiskohdat kuten lattialankut ja  liimasin kaiken kasaan pikaliimalla. Maalauspuolella tiiliseinän laasti maalattiin harmaaksi ja lattia ruskeaksi. Lopuksi ihastuttava pesukerros ohennettua tummaa sotkua joka upposi jokaiseen rakoseen.

I used a store bought door as a base. I wanted to make the wood more patinated with vinegar and steel wool mix but after some sanding I found out that it was made out of MDF so painting it was the only way to go. After giving it some abuse I started to make the walls and floor from basic air drying clay. After they dried I carved the details to the wood floor and glued everything together with superglue. I painted the mortar between bricks with gray and the floor with brown. Then a good wash with dirty dark colors to make the details pop.



Ovesta sisään pyrkiväksi kauheudeksi valikoitui jotain Shoggothin kaltaista. Niistä minulla oli kokemusta muutenkin. Käytännössä foliosta väkerretään epämääräinen muoto johon kiinnitellään lonkeroita ja muita ulokkeita. Koska nyt kuitenkin on kyse joulukoristeesta niin kiedoin siihen vielä lisäksi kiinni pienilamppuisen  patterikäyttöisen jouluvalosarjan. Kun perusmuoto miellytti silmääni niin pinnoitin koko mörmelön mustalla saniteettisilikonilla.

As the indescribable horror I chose a somewhat Shoggoth like creature. I made the basic form from tin foil and since it is a Christmas ornament I wrapped a battery operated led light on it. After that I coated to whole thing with black silicone.



Lopuksi mörmelö paikalleen ja valot päälle.  Ei itkeä saa, ei meluta saa, Shoggotti voi tulla oven taa. Hyvää Joulua kaikille!

And in the end just add the Shoggoth and its done. You better watch out You better not cry, I'm telling you why...

Happy holiday season everyone!

perjantai 2. marraskuuta 2018

Proteus: Sotakarjujen synty


Kuva: Valtteri Niskavaara

Niinpäs toisinaan elämä johdattelee kovin erikoisiin suuntiin. Tuskimpa olisin arvannut mihin idea pukeutua vuoden 2016 Ropeconiin vielä sillä hetkellä suhteellisen pienellä pöhinällä olleeseen ja vasta myöhemmin julkaistavan Sotakarjut -roolipelin synkässä tulevaisuudessa geneettisesti mukatuksi ihmis-sika sotilaaksi lopulta johtaa. Syyskuussa 2018 nimittäin järjestettiin Proteus: Sotakarjujen synty niminen liveroolipeli Kauhavan vanhan lentosotakoulun tiloissa

. Peli sijoittui Sotakarjut -roolipeliä edeltävään aikaan missä Sotakarjujen muokkaaminen nopeasti kasvatettaviksi sotilaiksi oli viimeisiä silauksia ja sotilasjohdon ostopäätöstä vaille valmis. Suurin osa pelaajista oli erilaisia tutkijoita, markkinoitsijoita, turvahenkilöstöä sekä Federaation delegaatiota joka tekisi lopullisen ostopäätöksen. Tutkimusaseman kellarissa pienessä sellissä oli myös kuusi sotakarjua joiden maskeerausta sattuneista syistä tarjottiin minulle.  Kokemus oli kokonaisuutena uskomaton ja jokainen sotakarjua pelannut oli täysillä mukana ja kantoi maskinsa ja roolinsa huolella ja tunteella. Tämä suoritus palkittiin sittemmin Lankka -palkinnolla vuoden parhaasta NPC suorituksesta. Myös tapahtuma itse sai yhteensä 5 palkintoa mukaanlukien "Vuoden Larppi".




Sotakarjujen maskeja on samalla muotilla tehty nyt yhteensä seitsemän kappaletta. Valmistus ja vaiheet eivät ole muuttuneet suuremmin edellisen vedoksen jälkeen. Yllä muutama kuva tämän kertaisesta valmistuksesta mutta paremmat sepostukset aiheesta löydät alkuperäisestä Vuoden 2016 tekstistä sekä vuotta myöhemmin tehdystä päivityksestä Sotakarjut 2.0


Loppuun muutama valikoitu kuva sotakarjuista jotka pelin aikana otti Tuomas Puikkonen. Sotakarjut olivat pelin alussa hieman lapsenkaltaisia mutta pelin edetessä niitä pyrittiin muokkaamaan yhä paremmiksi ja tehokkaammiksi sotilaiksi muokkaamalla niiden käytöstä kemiallisesti ja siirtämällä niille erilaisia muistoja. Tässä myös linkki täyteen kuvagalleriaan. Tapahtuman järjesti Illusia ry

Kuva: Tuomas Puikkonen

Kuva: Tuomas Puikkonen

Kuva: Tuomas Puikkonen

Kuva: Tuomas Puikkonen

Kuva: Tuomas Puikkonen


sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Maailmanlopun ensimmäinen päivä -kokoelma



Noin vuosi takaperin eksyin Oululaiset Tuhkafilms Entertainmentin "Maailmanlopun ensimmäinen päivä" zombiesarjan kuvauksiin avustamaan zombien maskeeraamisessa ja itsekin epäkuollutta näyttelemään. Talvitauon jälkeen palattiin takaisin sorvin ääreen kolmipäiväisissä kuvauksissa mihin jälleen maskattiin parikymmentä zombia ja askarreltiin muutama muukin proppi ja efekti.


Sain aikaisemmin talvella lahjoituksena suuren kassillisen vanhoja peruukkeja joista saa oivaa hiusta tuleviin maskeihin ja tietty myös peruukin josko sellaiselle tarvetta tulee. Koska olin ehtinyt kuluttaa naamaani jo lukuisia kertoja useissa eri zombie rooleissa oli tarvetta naamioida henkilöllisyyttäni jälleen kerran. Tähän tarkoitukseen peruukki oli vallan oiva ratkaisu. Mutta miksi tyytyä vain peruukkiin kun siitä voi tehdä helposti myös päävamman.

Useimmat peruukit ovat kiinni verkkopohjassa johon olisi helppo lateksilla kiinnittää mitä ikinä haluaa. Saksilla vain harventaa hiuksia vähemmäksi halutulta alueelta ja sen jälkeen lisää lateksia ja vessa/talouspaperia/pumpulia ja muokkailee oman makunsa mukaisia vammoja. Kuivuttuaan lisää haluamiaan värejä ja lopuksi reilulla kädellä kiiltävällä akryylilisäaineella terästettyä tekoverta mihin on lisätty myös hitusen mustaa akryylimaalia. Lisäaine saa tekeveren kuivumaan joustavaksi ja kiiltäväksi.  Musta väri tuo väriin sen tarvitsemaa syvyyttä ja saa sen muutenkin näyttämään paljon inhottavammalta.

Sitten vain tukka silmillä hortoilemaa.


Hommana oli maskeerata kahtena myöhempänä kuvauspäivänä yhteensä parikymmentä zombia. Sarjan zombiet ovat jonkinlaisen biologista alkuperää olevan tartunnan uhreja ja se näkyy erinäisinä verta vuotavina ihopmuutoksina ympäri kehoa. Ajan säästämiseksi askartelin ison määrän valmiita haavoja jotka vain liimattiin sopiville paikoille ja maalattiin nopeasti ruskealla värillä ja aikaisemmin mainitulla tekoverisekoituksella. En kysynyt lupaa maskeeratuilta että saako kuvia julkaista julkisesti joten jäävät nyt julkaisematta täällä.


Kuvattuun jaksoon oli tarvetta myös tehdä verilammikko. Kuvauspaikka ei kuitenkaan antanut lupaa laittaa lattialle tekoverta joten piti keksiä korvaava asia. Olin aikaisemmin kuullut että silikonipohjaisia "kuivia" verilammikoita oli käytetty isomman rahan tuotannoissa maailmalla vastaavissa tilanteissa. Koska silikoni on kallista päätin kokeilla pystyisikö saman tekemään lateksilla. Tein lopulta kaksi lammikkoa sekoittelemalla lateksiin tekoverta ja hieman ruskeaa ja mustaa maalia. Tuoreeltaan värjätty lateksi oli pinkkiä mutta kuivui lopulta läpikuultavaksi ja verenpunaiseksi. Ensimmäinen kokeilu kuivui hyvän näköiseksi mutta pinnalle oli jäänyt paljon kuplia jotka jättivät runsaasti pyöreitä reikiä lammikon pintaan. Lisäksi maalit eivät olleet sekoittuneet aivan täysin. Toinen kappale olikin sitten jo parempi kun maalit olivat saaneet liueta ajan kanssa lateksiin ja puhaltelin kaikki ilmakuplat rikki ennen kuin jätin sen kuivumaan. Kumpikin lammikko tuli kuitenkin lopulta käyttöön koska kohtaus kuvattiin hieman kauempaa ettei epätasainen pinta tullut näkyviin. Kuiva verilammikko oli muutenkin erinomainen suunnitelma koska voin vain kuvitella millainen operaatio saman kokoisen nestemäisen lammikon siivoaminen olisi ollut. Lisäksi lattialaattojen välit olisivat taastusti jääneet punaisiksi tulevillekin sukupolville.

Pääsin myös kokeilemaan ensimmäistä kertaa käytännön "Blood gagia" eli veriefektiä missä kohtauksessa haava laitetaan valumaan verta. Isolla ruiskulla tekoverta pumpattiin ohutta letkua pitkin lateksihaavan reunaan ja kuvakulmilla ja muilla kikoilla kaikki tekniikkoa pyrittiin piilottamaan kuvan ulkopuolelle. Animoidun kuvan löydät TÄÄLTÄ. Huom! Koska tämä kohtaus on melkoinen spoileri itse jaksosta niin suosittelen katsomaan sen. Linkki löytyy lopusta ennen traileria.

Loppuun sarjan edellisen vuoden materiaaleista. koostettu traileri. Sarjan ensimmäisen jakson olisi tarkoitus valmistua vuoden viimeisellä neljänneksellä. Lisätietoa on tulossa.

EDIT: Sarjan kolmas jakso mistä tässä tekstissä ensisijaisesti puhutaan on julkaistu Youtubessa.
https://youtu.be/nZTVYpYqgWk

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Lordi Voldemort

Muutama päivä sitten saatiin päätökseen  Fandom Squad -lyhytelokuvan kuvaukset. Leffahan on jatkoa aikaisemmalle Fandom elokuvalle (jonka voi katsoa nyt Youtubessa). En ollut osallisena ensimmäisessä elokuvassa mutta kun apuani pyydettiin uudemman kuvauksiin niin mielelläni lähdin tukemaan paikallista harrastajien toimintaa. Elokuvassa erinäinen lauma eri formaateista karanneita pahiksia ja hyviksiä seikkailee Oulussa. Yksi pahiksista on itse Harry Potterin maailmasta tuttu Lordi Voldemort joka kaipasi maskeerausta. Tehtävä kuulosti mielenkiintoiselta ja haasteelliselta ottaen huomioon että alkuperäinen nenättömyys elokuvissa on toteutettu tietokoneella. 


Itse prosessi on tuttu kaikista muista lateksimaskeista joten kattavampaa selitystä työprosessista voi katsoa esim: Zombiemaskista. Lähtökohtana oli puolimaski jossa korostetaan kulmia ja tylpistetään nenää mahdollisimman paljon. Lisäksi sieraimet ovat vain pienet viirut. Netissä näkyi useitakin erilaisia virityksiä joten hengittäminen selkeästi onnistuu pienistäkin aukoista tai ainakin suun kautta. Pyrin sitten yhdistelemään sekä elokuvan ulkomuotoa että laittamaan jotain omaa näkemystä sekaan. 

Aikaa ei olut ihan niin paljon kuin yleensä käytän mutta onneksi pääsiäisvapaat sattuivat kohdalle joten muutaman yön pystyi käyttämään rauhassa esitutkintaan ja lopulliseen muotoiluun. Eniten huolta aiheutti tieto siitä että näyttelijällä olisi parta. Vakaa huoli sen peittämisestä vaivasi mieltä mutta pyrin ottamaan sen peittämisen myös haasteena. Ajattelin ensin tekeväni erillisen leuka-poski-kaula palan mutta lopulta tyydyin sivelemään lateksia vain suoraan kipsipäähän halutuille alueille ja kuorimaan siitä mielestäni tarpeeksi ison ja osapuilleen oikean muotoisen palasen parran peittämiseen. Partaa itseään tuikattiin hieman paremmin ihonmyötäiseksi ihan normaalilla liimapuikolla. Oman testin mukaan sen liima toimi ja peseytyi helposti pois ihan vedellä.

Puolimaskin muotti on onneksi helppo tehdä ja irrottaa. Paljon voimaa tai vääntämistä ei tarvittu kuten kaksiosaisissa isoissa muoteissa. Kuten arvelinkin niin kovin pienet nenänreiät murtuivat mutta jättivät muotiin kuitenkin selkeät jäljet joiden mukaan leikata ne auki myöhemmin. Ehkä vielä jonain päivänä saan kipsiä joka olisi tarpeeksi kovaa myös pienempien yksityiskohtien tekemiseen.

Maski valettiin valkoisella maalilla sävytetyllä lateksilla joka lateksin oman varin takia lopulta kuivui enemmän kerman väriseksi. Sävyttelyä tehtiin sinisellä muualle kasvoihin ja punaisella silmien ympärille. Varovaisesti mustaa ja harmaata tuomaan muotoja ja uurteita esiin.

Näyttelijänä toimi Juha-Matti joka tunnettaneen paremmin Sheriffinä. Hänen hienoja panssareita voi käydä vilkuilemassa vaikka Facebookista Sheriff´s  Anvil.

Prosessi ja laitto menivät lopulta oikein hyvin olosuhteet huomioonottaen. Tietty itselleen on varsin kriittinen ja tulevaisuudessa vastaavassa projektissa keskittyisin enemmän maskin reunoihin jotka olivat turhan paksuja ja niiden hälventäminen oli hankalaa. Varsinkin otsaan olisi voinut jättää enemmän tilaa ohuelle reunalle. Mutta näinpä sitä oppii kun tekee.

Lopullinen leffa esitettäneen ymmärykseni mukaan ensimmäistä kertaa Kummaconissa. Mutta nyt hiljan julkaistiin traileri jossa näkyy itse Hän jota ei saa mainita ja vilahtaa nopeasti myös tutunnäköisiä örkkimaskeja :D