perjantai 21. lokakuuta 2016

Montosen korppi


 Marraskuussa herran vuonna 2016 tulee vajaan viikon mittaiseen esitykseen ATT-Ensamblen Montonen niminen musiikkia ja pyroefektejä yhdistävä näytelmä osana Lumo Light Festival Oulua.
Se kertoo Matti Juhonpoika Montosesta joka tunnetaan Oulun kuuluisimpana noitana. Värikkään hahmon seurana nähdään korppi joka edustaa vanhaa vihtahousua itseään ja antaa Montoselle tämän yliluonnolliset voimat. Voimakas hahmo tarvii reilusti näköä joten lähdin tekemään tälle sopivan reipasta ulkonäköä. Sanottakoon heti alkuun ettei tarkoitukseni ole millään tavalla peitellä etteikö inspiraatio olisi suurimmilta osin tullut Immortal Maskin "Nevermore" maskista. Tämän kaltaista korppimaskia ei tosin olisi kannattanut tehdäkään kovin monella muulla tavalla. Käymme jälleen prosessin läpi vaikkei siinä aikaisempiin vastaaviin maskeihin verrattuna ole suuria eroja.


Lähtökohtana oli siis korpin pääkallo missä ei ole höyheniä eikä ihoa vaan lihakset ja muut välikudokset paistaisivat läpi. Preferenssinä tuli katseltua paljon eri lintujen pääkalloja googlella ja liioitella sopivasti erilaisia muotoja mielenkiintoisen ulkonäön saavuttamiseksi. Jotta näyttelijän naama mahtuu kunnolla maskiin on nokka korkeampi mutta lyhyempi. Anatomista korrektiivisuutta ei kuitenkaan haettu. Harmaa aine on siis plastoliinia (eräänlaista saven ja vahan välimuotoa) josta maskin muodot on veistetty. Jos prosessi kiinnostaa niin vilkuile aikaisemmista maskiprojekteista yksityiskohtaisempaa tietoa. Valkoinen pohja on omasta naamastani tehty kipsijäljennös.



Muodot alkavat pikku hiljaa löytää paikkansa. Suurten silmien keskellä menee epämääräinen kudosmökky jossa on kuitenkin reikiä joista näkee läpi mutta ulkopuolelta ei näe näyttelijää. 


 Muotti tehtiin tutulla toimivalla mutta ei niin mahdottoman hyvällä tekniikalla missä limutölkeistä leikatuilla levyillä maski jaetaan kahteen osaan ja peitetään kipsillä puolikas kerrallaan. Savesta tai suorista metallilevyistä tehty muottijako olisi parempi mutta niitä ei ollut nyt saatavilla tai suurta hinkua tuhlata rahaa tai aikaa sellaisten hankkimiseen. Lihaisa ulkonäkö antaa jälleen paljon anteeksi. Muotin irrottaminen oli melkoinen prosessi ja muotin olisi voinut tehdä hieman paksummaksi sillä kipsi alkoi jo hieman antaa periksi ja murtua väkivaltaisen irrotuksen aikana. Sekaan laitetut juuttikuidut kuitenkin pitivät muotin kasassa ja pienet halkeamat eivät haitanneet juurikaan lopputulosta. Hankaluutta toi varsinkin erittäin pitkä nokka missä oli jarruna toimivia kuoppia.



Muottiin valettiin lateksia noin neljä tai viisi kerrosta ja nokan seutua vahvistettiin vielä erikseen laittamalla muutama kerros talouspaperia lateksikerroksien väliin. Kokonaisuus on joustava mutta kestävä ja sen saa pienellä vaivalla tungettua päähänsä missä se pysyy hyvin paikallaan eikä liian paljon heilu pään liikkeiden mukaan.


 Maalaus tehtiin tutuilla metodeilla eli lateksiin sekoitetuilla akryylimaaleilla jotka levitettiin vaahtomuovilla halutuille alueille. Mielenkiintoisena lisänä laitoin lihan sekaan verisuonia jotka tehtiin neulelangasta joka liimattiin värjätyllä lateksilla haluttuihin paikkoihin ja purettiin orgaanisen näköiseksi verkostoksi. Puhdas villalanka olisi ollut luultavasti parempaa mutta sitä ei ollut saatavilla joten keinokuituinenkin toimi kyllä vallan mainiosti. Terävä iso neula tai vastaava on hyvä työkalu langan säkeiden erotteluun ja laittamiseen paikalleen.


Lopuksi koko maski käsiteltiin vedellä ohennetulla tummalla ruskealla ja mustalla akryylimaalilla ja ns "pestiin" eli ensin koko pinta maalataan ja sitten pyyhitään puhtaaksi paperilla jolloin tumma ohut maali jää syviin uurteisiin. Maalien kuivutta halusin kokeilla maskin käsittelyä Mastonin läpinäkyvällä ja kiiltävällä Rubbercompilla joka suojaisi maalia kosteudelta ja koskettelulta ja toisi vielä kiiltävän pinnan koko maskiin. Ainakin alustavat tulokset ovat erittäin hyviä. Valikoimaan kuuluu tietääkseni myös mattavaihtoehto joka sopii paremmin ihomaisempiin ratkaisuihin. Pitää jatkaa testejä sen kanssa. Maski on nyt jo mukana harjoituksissa ja se toimii oikein hyvin. Ilmanvaihto maskissa tehtiin muutamalla pienellä reiällä nokan puolikkaisen välissä mutta toiveena on tullut hieman tehostaa sitä. Onneksi maskiin on helppo tehdä lisää reikiä niin etteivät ne näy. Lisäksi toisessa silmän täytteet ovat juuri sen muotoisia että se estää näkemästä ulos. Vaikka yksikin silmä kuulemma riittäisi näyttelijälle niin pienellä hienosäädöllä voidaan näkyvyyttä varmaankin parantaa.  Kokonaisuudesta tuli oikein hyvä ja olen vallan tyytyväinen.

Jos haluat nähdä Korpin toiminnassa Montosen kanssa niin varaa ihmeessä lippusi näytökseen heti kun se on mahdollista. Esitys on ilmainen.  Lisätietoa löytyy täältä: https://www.facebook.com/events/317000235327650/

tiistai 4. lokakuuta 2016

Selkärankaisu


Jostain kaappien kätköistä oli löytynyt musta nahkatakki joka oli elänyt parhaat aikansa edellisellä vuosituhannella. Se sopi tämän syksyn Zombie Walkin Rock -teemaan täydellisesti. Sen yläselässä oli saumaa myötäilevä reippaan kokoinen reikä. Siitä se idea sitten lähtikin kuten markkinamiesten keksimä sanonta sanoo. Prosessi vanha tuttu joten en sitä sen enempää jaarittele.

 Plastoliinista perusmuoto puulevylle. Selkäranka on muuten yllättävän monimutkainen joten ei taida ihan anatomista korrekti olla vaikka sinne päin kovasti koitin ilman aikeita hinkata tuotosta viikkoja.
Päälle kipsiä josta tuli muotti.


 Kipsimuotista irtosi oikein kivan näköinen vedos lateksista selkärankaa.
 Valmis tuotos kontaktiliimalla takkiin liimattuna. Takkia on myös koeteltu puukolla kuluneemman näköiseksi. Tekoveretä, akryylilisäaineesta ja pienestä tipasta mustaa ja ruskeaa maalia sai tehtyä oivaa verta joka kuivuttuaan ei enää tartu ja näyttää sopivan kuolleelta.

Kokonaisuutena pieni kiva lisä zombieasuun.