Vanhalla vihtahousulla eli itse paholaisella on ollut varsin merkittävä rooli ihmiskunnan historiassa ja sama on myös läsnä ihan paikallisessa Oulun historiassa. Tuleepahan tämä mainittuna useampaankin otteeseen aikalaiskirjoituksissa ja siksi tämä hahmo on myös läsnä "Werneri Holopaisen tutkimuksia" nimisessä näytelmässä joka on osana tämän alkutalven Lumo-valofestivaaleilla. Näytelmä kuvailee itseään lauseella: "Kaupunkimme historian hämärässä on lukemattomia tarinoita, jotka odottavat ja ansaitsevat tulla kerrotuiksi. Nyt Werneri Holopaisen tutkimukset tuovat nämä unohdetut tarinat jälleen valoon.
Tälle hahmolle kaivattiin helposti käytettävää puolimaskia joka vastaa aikalaiskuvauksia. Inspiraatiota otettiin venetsialaismaskeista ja eri kirkkojen seinämaalauksista. Olennaisimpina osina olivat aikalaiskuvaukset "koirankuonolaisesta" ja "mustasta harjasta"
Maskin perusmuodot alkoivat rakentua pikkuhiljaa. Suomalaisten kirkkojen seinäkuvissa paholaisella oli usein ulkonevat terävät korvat ja yhdestä kolmeen sarvea. Koska valo ja varjo ovat olennaisessa osassa esityksen tyylilajissa muotoilin paljon pinnanvaihteluita jotta valo ja sen puute voisivar leikitellä siinä enemmän. Maskin edetessä vaihdoin häränsarvet enemmän pukisarvia muistuttaviin sarviin koska niihin sai upotettua paljon pientä yksityiskohtaista pintaa mitä ei ollut muualla kovin tasaisessa pinnassa. Lopuksi pitkä koiran kuono tuomaan mainittua "koirankuonolaisuutta".
Pohjaahan olisi voinut jälleen muotoilla loputtomiin mutta lopulta päätin että nyt ollaan tarpeeksi valmiita ja aloitin kipsimuotin valmistuksen. En dokumentoinut prosessia mutta jos se kiinnostaa niin suosittelen lukemaan aikaisemman kirjoituksen zombie maskin teosta
Muotin valmistus ei mennyt aivan kuten Strömsöössä ja se halkesi kolmeen osaan irrotuksen aikana. Ilmeisesti muotti meni negatiiviselle ja muotakin virheitä tuli tehtyä joka kiilasi muotin niin ettei se meinannut irrota ollenkaan. En tavallisesta poiketen laittanut kipsin sekaan mitään kuituja joka mahdollisti muotin murtumisen mutta samalla oli oikeastaan sen pelastus koska ilman kuituja se oli mahdollista liimata jälleen kasaan. On ihan oma muottien koulukunta joka välttää kuitujen käyttöä ihan tästä syystä. Korjattuun muottiin valettiin punaiseksi värjättyä lateksia. Kuonoa ja sarvia vahvistettiin talouspaperilla ja sarvet lopuksi täytettiin pumpulilla ja reiät peitettiin pumpulilapulla joka pinnoitettiin lateksilla. Tietty murtuneesta muotista ei tule ihan niin siistiä kuin ehjästä ja murtumalinja näkyykin tuoreeltaan muotista irrotetun maskin keskellä. Tämä oli kuitenkin helppo trimmata tasaisesta maskista pois niin että se näkyy enää vain läheisessä tarkastelussa.
Asiaankuuluvasti maskin testit eri vaiheissa vessan peilin edessä. Ensimmäisessä kuvassa kevyesti trimmattuna omalla painollaan kasvoilla. Toisessa kuvassa pestynä maskia naamassa pitävän kuminauhan kanssa. Peruukki on samalla testissä. Viimeisessä kuvassa maski on valmiina. Peruukki on ommeltu kiinni maskin yläreunaan mistä se on helppo nykäistä päähän peittämään kuminauhaa. Kevyt musta maali korostamaan muotoja ja kuonoa oli riittävä sillä esitys testäisiin muutenkin joko vähässä tai hyvin suunnatussa valossa.
Valmista tuli ja Paholaisen itsensä voi nähdä Pete Miettusen tulkitsemana Lumo-valofestivaalien aikana. Varaa paikkasi heti kun vielä ehtii!
Lisätietoa: https://www.facebook.com/werneriholopainen/
