Mikäli hahmo itsessään kiinnostaa enemmän niin Wikipedia auttaa.
Mutta lähdetäämpä käymään läpi itse toteutusta.
Pohjana patsaalle toimi eristevaahtolevy. Sitä on helppo muokata ja repiä myöhemmin palasiksi tai vaikka sulattaa joko lämmöllä tai liuottimilla. Leikkasin levystä pääsuuntaisesti ihmisen kokoisen pohjan ja suunnittelin mistä se leikataan paloiksi niin että lopussa patsas on helppo tyhjentää mahdollisimman suurina palasina. Jälkeenpäin osaan sanoa että varsinkin jalkaosan olisi voinut laittaa vielä useampaan palaseen mikä olisi säästänyt työn määrässä loppuvaiheessa. Palaset koottiin sitten uudelleen kasaan puutikuilla. Käsivarsina toimi puiset grillisvarrastikut joiden päässä oli pieni palanen eristettä esittämässä kättä ja pitämässä hihansuut auki. Kun perusmuodot olivat kunnossa, peitettiin koko pohja foliolla. Folion tarkoituksena oli pitää hartsi erossa eristelevystä ja samalla se tuki rakennetta ennen ensimmäisiä hartsikangaskerroksia. Kun pohja oli valmis siirryttiin seuraavaan vaiheeseen.
Mainittakoon tähän väliin että pakkohan ei ole käyttää hartsia vaan kangasta voi kovettaa muillakin aineilla kuten vaikka ihan pelkällä veteen laimennetulla erikeepperillä (tai vastaavalla PVA liimalla). Varmaan myös erilaiset lakat sopivat samaan. Ainakin ulkomailla on myös ihan erikseen kankaan kovetusaineita joiden saatavuusta täällä periferiassa en ole tietoinen. Pikaliiman käyttämistä suoraan kankaalle en suosittele kahdesta syystä. 1) suurissa määrissä erittäin kallista 2) syanoakrylaatit aiheuttavat esimerkiksi puuvillassa eksotermisen reaktion joka voi aiheuttaa tulipalon. (Myöhemmin tässä sepostuksessa käytetty pieni määrä meni hartsitettua kangasta vasten)
Ihan ensimmäisen kankaanpalan muotoilin epämääräiseen paidan muotoon. Tippa kuumaliimaa piti hihat suljettuina ja kaikki loput rikokset sai piilotettua selkäpuolelle. Sitten sekoitettiin pieni määrä epoksihartsia ja se levitettiin silikonisudilla kankaalle joka ahnaasti ilmaisi sen sisäänsä.
Tämä prosessi oli jälkeenpäin ajateltuna turhankin monimutkainen ja tämän kerroksen kovettuassa mietin mielessäni tehokkaamman ja toivottuun lopputulokseen sopivamman ratkaisun. Aloin repimään kankaasta pitkiä suikaileita jotka kiedoin pohjan ympärille kuin muumion kääriliinoja. Ihan pohjalle halusin laittaa pidempiä roikkuvia suikaileita jotka olisivat vähän kuin lonkeroita jotka lukertelivat hahmosta ulospäin. Samalla nämä pitäisivät patsaan pystyssä.
Ristiin ja rastiin sidotutut kangassuikaleet näyttivät erittäin hyvältä. Harkitsin jo hetken ettei hartsia edes tarvittaisi. Tämä tosin tarkoittaisi että sisukset jäisivät sisään sillä pelkkä kangas ei ollut tarpeeksi tukevaa. Mikäli siis kova ja kiiltävä hartsikangas ei miellytä silmääsi niin voi tehdä vain yhden pohjakerroksen harsilla ja sen jälkeen sitoa ja ehkä hieman liimalla avittaa päälle ihan pelkkää kangasta oleva kerros.
Keltaisen kuninkaan kerrotaan pukeutuvan keltaisiin rähjäiseen kaapuun. Tätä rähjäisyyttä aloin tekemään polttamalla reikiä kankaaseen ja repimällä sitten palokohtia auki. Hartsilla käsitellyn kankaan polttaminen oli helpompaa kuin käsittelemättömän mutta taatusti sen savu oli huomattavissa määrin epäterveellisempää.
Lopuksi vielä muotoilin yhdestä suuremmasta kannaspalasta hupun ja viitan ja laskostelin sen pohjan päälle. Kun kankaaseen oli lisätty hartsia pystyi sitä helpommin muotoileen haluttuun kuosiin ja se myös tarttuisi kiinni sekä itseensä että toiseen hartsikankaaseen. Tässä vaiheessa sotkee viimeistään sormensa eli kannattaa pitää suojahanskoja ja jonkinlainen pitkä tikku jolla kangasta voi muotoilla on tarpeen.
Käyttämäni Paklan epoksihartsi ilmoitti kovettumisajaksi 15 min - 10 tuntia. Ainakin vielä muutaman tunnin jälkeen pystyi kangasta vielä liikuttelemaan joten varmaan 10 tuntia oli lähempänä lopullista aikaa. Autotalli tosin on myös tähän aikaan vuodesta hieman viileä joten ulkoinen lämmitin laitettiin hurisemaan useammaksi tunniksi pitämään lämpöä yllä. Loppuyön patsas vietti patterin vieressä.
Seuraavana päivänä oli patsas täysin kovettunyt. Oli aika alkaa tyhjentämään sitä sillä halusin patsaan ontoksi. Aloin veitsellä, pihdeillä ja muilla erinäisillä työkaluilla hajottamaan eristelevyä paloiksi. Ihan yhtenä suurena nättinä palasena se ei päästävästä muotoilustaan tullu ennenkuin olin päässyt jo melkein sen pohjalle asti. Lopulta palaset kuitenkin antoivat periksi ja irtosivat. Vaikka hartsi ei tartu folioon erityisen hyvin niin tarpeeksi epätasaisena pintana pääsee hartsi jokaiseen rakoseen ja jumittaa sen itseensä tehokkaasti. Sisäosaan jäikin alka paljon foliota muistuttamaan olemassaolostaan. Olisihan sen saanut poistettua mekaaniksesti jollain viilalla tai Dremelillä mutta työ olisi ollut melkoinen niinpä jätin sen sisään. Josko sisäosa jostain syystä syvästi häiritsisi niin voisihan sen tarvittaessa maalata. Pitää vain huomioda se että kangas on ohuimmista kohdistaan läpikuultavaa.
Tämän jälkeen tehtiin maski. mittailin suurinpiirtein minkä kokoinen maskin pitäisi olla ja muotoilin sen Fimo polymeerimassasta. Varastoissani ei ollut kuin punaista mikä haittasi hieman sillä musta maali ei halunnut kovin helpolla tarttua siihen. Kevyt hiominen olisi varmasti auttanut asiassa.Mustan maalin päälle kuivamaalasin valkoisen kerroksen joka jätti kolot ja epätasaisuudet näkyviin. Lopuksi liimasin maskin paikalleen pikaliimalla.
Viimeisenä viimeistelynä vetisellä ruskealla maalilla vähän tummaa kaikkii koloihin ja päälle mattalakka. Viimeisenä sisään tungin patterikäyttöisen ledivalovarjan jonka valot loistivat läpi ohuemmista kohdista ja maskista.
Tämmöinen pieni askartelu tällä kertaa. Tämä uniikki Keltainen kuningas meni joululahjaksi osuvasti teatterihommissa ahkerasti pakertavalle. Nähtäväksi jää millaisia erikoisia vaikutuksia Keltaisella kuninkaalla on tuleviin tuotoksiin.
Tulevaisuudessa pitänee tutustua tekniikkaan ja eri materiaaleihin enemmänkin. Mutta siitäpä lisää sitten kun sen aika on.
